Suomen Mensa ry:n Profilointiprojektissa kerättiin kevään 2008 aikana 20-sivuisen postikyselyn avulla laaja tietopaketti jäsenistön profilointia varten. Kysely postitettiin helmikuussa kaikkiaan 2301 jäsenelle, mikä käsitti sekä helmikuussa 2008 jäsenenä olleet että kevään aikana liittyneet uudet jäsenet. Lomakkeita palautui kesäkuun loppuun mennessä yhteensä 916 kappaletta, mikä vastaa noin 40 prosenttia kaikista jäsenistä.
Kyselylomake laadittiin käyttäen hyväksi kansallisia väestökyselyitä sekä kansainvälisesti paljon käytettyjä ja toimiviksi havaittuja itseraportointimittareita. Kyselylomake sisälsi kysymyksiä seuraavilta aihealueilta:
Jokaisen osa-alueen perusanalyysit on tehty ja julkaistu Mensan sisäiseen käyttöön. Aineisto on kuitenkin saatavilla erilaisiin tutkimustarkoituksiin myös Mensan ulkopuolisille tutkijoille ja siitä on mahdollista tehdä artikkeleita tieteellisiin julkaisuihin.
Vastaajat edustavat kaikkia mensalaisia
Vastaajat edustavat kaikkia mensalaisia sukupuolensa, ikänsä ja asuinpaikkansa suhteen. Näin ollen tulokset voidaan yleistää koskemaan kaikkia mensalaisia. Jatkossa vastaajia kutsutaankin mensalaisiksi.
Kaikista suomalaisista mensalaiset erosivat monin eri tavoin. Mensalaisissa oli suurempi osuus miehiä, 25-35 -vuotiaita, suomenkielisiä ja avioliitossa olevia kuin suomalaisissa keskimäärin. Mensalaisista suurempi osuus oli suorittanut ylimmän korkeakouluasteen sekä tutkijakoulutusasteen tutkintoja kuin väestössä keskimäärin. Luonnontieteilijöitä, kasvatustieteilijöitä sekä opettajakoulutettuja oli enemmän kuin suomalaissa keskimäärin. Ammatiltaan mensalaisissa oli yliedustus johtajia ja ylimpiä virkamiehiä sekä asiantuntijoita, samoin yrittäjiä ja opiskelijoita. Mensalaiset olivat myös keskimääräistä parempituloisia. Kansallisen Kokoomuksen ja Vihreiden äänestäjiä oli selvästi kyseisten puolueiden kannatusta enemmän. Uskonnollisuuden suhteen mensalaisissa oli huomattavasti vähemmän kirkkoon kuuluvia ja uskonnollisten yhteisöjen ulkopuolella olevia kuin koko väestössä. Mensalaisten otos ei siis millään muotoa ole verrannollinen kaikkiin suomalaisiin, vaan mensalaiset erottuvat ryhmänä muutoinkin kuin korkean älykkyysosamääränsä puolesta muista suomalaisista.
Mensalaisten otos oli myös elämäntavoiltaan ja terveyteen liittyvän elämänlaatunsa suhteen paremmassa kunnossa kuin suomalaiset keskimäärin. Mensalaiset tupakoivat vähemmän, joivat harvemmin alkoholia, nukkuivat useammin tarpeeksi paljon, harrastivat enemmän liikuntaa sekä olivat useammin normaalipainoisia kuin muut suomalaiset. Sen sijaan lääkärin diagnosoimaa masennusta sekä astmaa esiintyi enemmän kuin suomalaisilla keskimäärin. Myös oppimisen ja käyttäytymisen häiriöitä mensalaisilla oli selkeästi enemmän kuin väestössä keskimäärin.
Millaisia mensalaiset oikeasti ovat?
Tyypillinen mensalainen on eteläsuomalainen, 35-44 -vuotias, naimisissa oleva suomenkielinen mies, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon ja työskentelee teknisellä alalla asiantuntijatehtävissä. Hän ansaitsee noin 4500 euroa kuukaudessa, on Kokoomuksen kannattaja ja kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
Mensalaiset kokevat elämänsä kohtuullisen merkitykselliseksi, hallittavaksi ja ymmärrettäväksi. Lisäksi he ovat kaiken kaikkiaan aika tyytyväisiä elämänsä eri osa-alueisiin. Noin kolmasosa men-salaisista kuvaa itseään ulospäin suuntautuneeksi, sovinnolliseksi sekä avoimeksi kokemuksille. Tämä viimeksi mainittu persoonallisuuden piirre, joka käsittää muun muassa älyllisen uteliaisuuden, erottaa mensalaiset muista suomalaisista.
Noin puolet mensalaisista pitää itseään loogis-matemaattisesti, avaruudellisesti sekä kielellisesti erityisen lahjakkaana. Lähes jokainen löytää itseltään ainakin yhden erikoislahjakkuusalueen. Mensalaiset pitävät itseään myös keskimääräistä luovempina. Vahvimmin mensalaisten luovuutta kuvaa kyky havaita sellaisiakin ongelmia, joita muut eivät havaitse.
Mensalaisten koulumenestys on ollut kaikilla luokka-asteilla yleisimmin hyvää tai kiitettävää. Noin 80 prosentilla mensalaisista on ylioppilastutkinto ja noin kolmasosalla myös ylemmän asteen korkeakoulututkinto. Tohtorin tai lisensiaatin tutkinto on lähes 10 prosentilla, mutta myös pelkän kansakoulun käyneitä vastaajia löytyy vielä keski-ikäisistäkin.
Mensalaisten merkittävimmät koulunkäyntiä hankaloittaneet tekijät liittyvät perheenjäsenten väliseen puhumattomuuteen sekä emotionaalisen tuen puutteeseen etenkin niissä perheissä, joissa on ollut ongelmakäyttäytymistä tai sairastamista. Lisäksi lähes joka kolmas mensalainen on joutunut kiusaamisen kohteeksi koulussa tai vapaa-ajalla. Tarkkaavuuden häiriöitä tai oppimisen erikoisvaikeuksia on havaittu noin 7 prosentilla.
Mensalaisuuden ydinominaisuudet
Mensalaisten käsityksiä älykkäänä olemisesta ja kokemuksista elämän varrella kysyttiin 24 väittämän avulla. Vastauksista tiivistettiin neljä mensalaisuuden ydinominaisuutta, joissa yhtyvät kaikille mensalaisille yhteiset ominaisuudet ja niiden vaihtelu:
Yllä mainittujen neljän ulottuvuuden suhteen kaikkia mensalaisia yhdistää vain kuviopäättelytestillä päätelty korkea älykkyysosamäärä. Mensaälykkyys tarkoittaa nopeata, loogista päättelykykyä, joka voi ilmetä vaikka nopeana tilannetajuna, kielellisenä sukkeluutena, hyvinä ongelmanratkaisutaitoina tai uusien asioiden nopeana omaksumisena. Tällainen älykkyys voi näkyä myös erityisen hyvinä tuloksina perinteisillä lahjakkuusalueilla, kuten musiikissa.
Mensalaisuuden koko kirjo
Vastaajat jaettiin mensalaisuuden ydinominaisuuksien suhteen kahdeksaan ryhmään, jotka kuvaavat hyvin Mensan sisäistä heterogeenisuutta. Mensalaisten ryhmät erosivat toisistaan monilla fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin alueella, mutta eivät älykkyysosamääränsä puolesta. Ryhmät nimettiin sekä niitä erottelevien että kutakin ryhmää sisäisesti kuvaavien ominaisuuksien mukaan seuraavasti:
Välinpitämättömät (n = 81; 9 %)
Mukautujat (n = 102; 12 %)
Pärjääjät (n = 88; 10 %)
Menestyjät (n = 107; 12 %)
Osaajat (n = 195; 22 %)
Taistelijat (n = 163; 19 %)
Katkeroituneet (n = 110; 12 %)
Erilaiset (n = 35; 4 %)
Menestyjille tuntui kasaantuneen eniten hyviksi koettuja ominaisuuksia: heidän elämänhallinnan tuntunsa oli hyvä, he kokivat itsensä lahjakkaiksi ja luoviksi, he olivat tyytyväisiä elämäänsä, koulunkäynti oli sujunut kiitettävästi, eikä lapsuuden kasvuympäristössä ollut juurikaan psykososiaalisia ongelmia.
Osaajat, Pärjääjät ja Taistelijat muistuttivat monella tavalla Menestyjiä. Heillä kaikilla oli kuitenkin jokin erityinen osa-alue, jolla he kompensoivat jonkin toisen alueen puutetta. Osaajat painottivat tietoa ja ongelmanratkaisua sosiaalisten taitojen kustannuksella, kun taas Pärjääjillä valinnat olivat juuri päinvastoin. Taistelijoilla puolestaan olisi ollut hyvät mahdollisuudet tulla Menestyjiksi, elleivät heidän kasvuympäristönsä ongelmat tai muut vaikeudet olisi haitanneet heidän psykososiaalisten taitojensa kehitystä.
Mukautujia ja Välinpitämättömiä luonnehti tavallisuus ja oman älykkyyden tunnistamattomuus lapsena sekä vähäinen hyödyntäminen vielä aikuisiälläkin. Tästä huolimatta he olivat kohtuullisen tyytyväisiä omaan elämäänsä.
Katkeroituneet ja Erilaiset eivät olleet löytäneet toimivia keinoja tulla toimeen sekä oman älykkyytensä että ympäristön asenteiden kanssa, mikä haittasi älykkyyden käyttöä ja toi pysyvän tunteen maailman epäoikeudenmukaisuudesta. Tämä heijastui myös heikentyneinä elämänhallinnan ja tyytyväisyyden tunteina. Katkeroituneiden ja Erilaisten lapsuutta varjostivat moninaiset kasvuympäristön psyko-sosiaaliset ongelmat, eikä heidän älykkyytensä realisoitunut hyvänä koulumenestyksenä.
Mensa voi olla uusi mahdollisuus
Mensan jäseneksi voi liittyä jokainen, joka saavuttaa älykkyystestissä paremman tuloksen kuin 98 % väestöstä. Jokainen jäsen on Mensassa tasa-arvoinen muiden kanssa riippumatta ulkoisista ominaisuuksistaan, kuten rodusta, uskonnosta, sukupuolesta, iästä, koulutuksesta, asemasta tai varallisuudesta.
Mensan jäsenyys on jokaisen jäsenen oma asia, eikä jäsenyystietoja luovuteta järjestön ulkopuolelle. Tämän takia jäsenistön koostumuksesta liikkuu sekä jäsenistön keskuudessa että järjestön ulkopuolella mitä erilaisimpia käsityksiä, joista vain murto-osa pitänee paikkansa. Mensa ei kuitenkaan poikkea muista järjestöistä siinä, että kaiken toiminnan on hyvä perustua todelliseen tietoon jäsenistöstä ja sen tarpeista, etenkin kun yksi järjestön päätavoitteista on älyllisen ja sosiaalisen ympäristön tarjoaminen jäsenille. On tärkeä tietää, millaisia älykkäitä ihmisiä Mensaan on hakeutunut, jottei suunnitella toimintaa mielikuvitusjäsenille.
Mensan toiminnan tarkoituksena on myös älykkyyden tunnistaminen ja kehittäminen ihmisyyden hyväksi sekä älykkyystutkimuksen tukeminen. Älykkyyden tunnistaminen Mensan kannalta tarkoittaa edullisten älykkyystestien tarjoamista kaikille halukkaille. Erityisen tärkeä tämä mahdollisuus on niille, jotka eivät ole muuta kautta, kuten koulumenestyksen tai jonkin erityislahjakkuuden avulla, saaneet tuntumaa omaan potentiaaliinsa. Älykkyys ei suinkaan itsestään selvästi realisoidu menestykseksi, vaan se tarvitsee riittävän hyvät olosuhteet. Koskaan ei ole liian myöhäistä tutustua omaan älykkyyteensä ja alkaa nauttia sen käytön tuomista eduista.
Mensassa on huomattavan paljon sellaisia jäseniä, jotka eivät ole menestyneet koulussa mitenkään erityisesti ja joilla ei ole pitkää koulutusputkea takanaan. Sen sijaan he ovat saattaneet olla ammattikoulussa luokkansa kärkeä, tai heillä saattaa olla käsittämättömän hyvät, itse hankitut tiedot ja taidot jossakin käytännön ammatissa. Monilla on erinomaiset yleistiedot sekä hyvin syvällinen ymmärrys joltakin erityisalueelta. Valitettavan monilta löytyy myös hoitamattomia oppimisen vaikeuksia, kiusatuksi tulemista, mielenterveyden häiriöitä sekä kokemuksia monenlaisesta ymmärtämättömyydestä heidän erikoislaatuaan kohtaan. Nämä jäsenet kertovatkin eniten hyötyneensä Mensan jäsenyydestä.
Kaisa Männikkö
Psykologi, PsT
Profilointiprojekti