Mitä on älykkyys?

Mitä on älykkyys?

 

Älykkyyden määritteleminen on haastava tehtävä. Älykkyystutkimuksessa puhutaan yleisestä älykkyystekijästä eli G-tekijästä, johon myös Mensan testauksessa keskitytään.

Älykkyys on oppimiskykyä ja ongelmanratkaisutaitoa

Älykkyyttä on kyky oppia, soveltaa opittua ja ratkoa ongelmia. Älykkyys ilmenee taitona ymmärtää ja käsitellä abstrakteja asioita.

 
Älykkyys nähdään myös kykynä hahmottaa erilaisia asioiden välisiä suhteita sekä yksilön taitona käyttää ja kehittää omia kykyjään.

 

Älykkyys on yksi persoonallisuuden piirteistä. Älykkyys on tärkeä ja positiivinen ominaisuus, mutta on olemassa myös monia muita tarpeellisia persoonallisuuden piirteitä, joita älykkyysosamäärä ei mittaa – esimerkiksi ahkeruus, empatiakyky ja tunnollisuus.

 

Kaikki hyvät ominaisuudet, nekään, jotka auttavat yksilöä menestymään ja elämään onnellista elämää, eivät siis sisälly älykkyyteen. Älykkyyden määritteleminen onkin osittain myös filosofinen pulma; älykkyyttä ovat ne asiat, joiden yhdessä sovimme olevan älykkyyttä.

Älykkyyden osa-alueet korreloivat keskenään

Mitattavien kognitiivisten kykyjen, kuten kielellisen taitavuuden, päässälaskun, loogisen päättelyn sekä tilan- ja liikkeen tajun, on havaittu vastaavan toisiaan hyvin eri henkilöillä. Erilaiset kyvykkyyden lajit siis korreloivat keskenään.

 

Tätä kognitiivisten kykyjen taustalla vaikuttavaa yhteistä tekijää kutsutaan psykometrisessä älykkyystutkimuksessa yleiseksi älykkyystekijäksi eli g-tekijäksi (general intelligence factor). Kun älykkyystestauksessa keskitytään g-tekijään, voidaan yksilön älykkyyttä mitata varsin tarkasti ja luotettavasti.

 

Älykkyystestit pyrkivät määrittämään juuri tämän yleisen älykkyystekijän tason ja ilmoittamaan tuloksen ÄO-arvona. Älykkyysosamäärä näyttää korreloivan kohtalaisesti jopa aivojen kokoon ja hermosolujen johtumisnopeuteen.

 

Älykkyyttä pidetään aivojen perustavanlaatuisena ominaisuutena ja sen voitaisiin sanoa olevan aivojen informaation käsittelyn tehokkuutta tai henkilön yleistä kognitiivista kyvykkyyttä.

 

Yhteinen tekijä älykkyyttä vaativille tehtäville riippumatta niiden kontekstista (kielellinen, numeerinen, looginen, spatiaalinen jne.) on niiden kognitiivinen monimutkaisuus. Yksimielisyys näyttää vallitsevan siitä, että älykkyyttä ilmentää ainakin päättelykyky, ongelmanratkaisukyky ja abstraktia päättelyä vaativien toimintojen oppimiskyky.