SUOMEN MENSAN STRATEGIA 2024–2028

 

JOHDANTO

 

Suomen Mensan toiminnan tarkoituksena on sääntöjen mukaan älykkyyden käyttäminen ihmiskunnan hyväksi, älykkyyden tunnistaminen, älykkyyden luonteen, ominaisuuksien ja käytön tutkimuksen rohkaiseminen sekä virikkeitä antavan älyllisen ja sosiaalisen ympäristön tarjoaminen jäsenille. Yhdistyksen tarkoitus on niin ikään edistää jäsenten — varsinkin nuorten — henkistä kehitystä ja parantaa lahjakkaiden henkilöiden koulutusmahdollisuuksia.
 
Yhdistyksen vuosikokouksessa lokakuussa 2022 koottiin strategia- ja tulevaisuustyöryhmä, joka on koonnut tämän strategia-asiakirjan vuoden 2023 aikana. Tehty strategia on kokonaisvaltaisempi kuin kaksi edellistä strategiaa 2013–2017 ja 2017–2022. Toimeenpanon onnistumisen entistä parempi mahdollistaminen on ollut keskeinen ajatus. Mittarit, joilla edistymistä seurataan, on määritelty. Lisäksi on laadittu kuva, jossa strategia kuvataan ja jota aktiiviset mensalaiset voivat käyttää viestiessään strategiasta.
 
Valitut neljä strategista painopistealuetta on otsikoitu seuraavasti:

• Vapaaehtoistoiminnan kehitysloikka
• Uuden jäsenen kokemus
• Viestinnän kehittäminen
• Oppilaitosyhteistyö

 
Osana tätä strategiapaperia on luonnehdittu esimerkein myös tulevaisuuden suuntaviivoja, jotka ulottuvat tästä vielä pari strategiakautta pidemmälle. Tämä strategia ulottuu kuitenkin ainoastaan vuoteen 2028 asti.
 
MISSIO
 
Missio määrittelee järjestön olemassaolon tarkoituksen ja vastaa kysymykseen, mikä on se asia, jonka eteen mensalaiset toimivat väsymättä yli ajan. Kenen tai minkä asian puolesta uhrauksia tehdään?
 
Tulkinta strategiakaudella on, että “älykkyyden käyttäminen ihmiskunnan hyväksi” tarkoittaa erittäin älykkäiden ihmisten tukemista ja kannustamista toimintaan, joka on heille itselleen, yhteiskunnalle ja tuleville sukupolville edullista. ”Älykkyyden tunnistaminen” tarkoittaa sitä, että osana ihmisen itsetuntemuksen kehittämistä oman älykkyytensä tunnistaminen on tärkeää ja tätä mahdollisuutta tarjotaan kaikille, joille tästä tiedosta on erityistä hyötyä. “Älykkyyden luonteen, ominaisuuksien ja käytön tutkimuksen rohkaiseminen” tarkoittaa sitä, että tuemme henkilöitä, jotka rohkeasti edistävät tutkimusta. “Virikkeitä antavan sosiaalisen ympäristön tarjoaminen jäsenille” tarkoittaa sitä, että kehitämme yhteisöä niin, että se kannustaa jokaista tavalla tai toisella kokeilemaan rajojaan sekä etsiytymään kohti unelmiaan ja tavoittelemaan niitä laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa ja yrityskentässä. ”Edistää jäsenten — varsinkin nuorten — henkistä kehitystä ja parantaa lahjakkaiden henkilöiden koulutusmahdollisuuksia” tarkoittaa sitä, että 1) yhdistys tarjoaa mahdollisuuksia kehittää itseään ja 2) nuoria kannustetaan muiden jäsenten toimesta hakeutumaan vaativiin töihin sekä muuttamaan yhteiskuntaa siltä osin kuin kokevat välttämättömäksi hyvän tulevaisuuden kannalta. Tämän tarkoituksen toteuttamisen tulee korostua strategiakaudella.
 

ARVOT

 
Arvot ovat sellaisia asioita, joista ei voida tinkiä. Niitä voi ajatella myös ohjenuorina sen suhteen, miten tulee toimia ja mihin vedota toimintaa johdettaessa.
 

YHDENVERTAISUUS
 
Mensan toiminnan perusta on tasa-arvo ja monimuotoisuuden kunnioitus jäsenistön kesken. Mikäli ilmenee syrjintää tai vähättelyä, jonka perusteena on etnisyys, sukupuoli, sukupolinen suuntautuminen, ikä tai muu vastaava, niin tähän on puututtava.
 
Kaikilla jäsenillä on mahdollisuudet toimia järjestössä. Osaamisemme ja kykyjemme puolestamme voimme olla erilaisia, mutta kaikki saavat osakseen arvostusta sellaisina kuin ovat sekä erikseen sen mukaan, kuinka paljon ottavaa osaa toimintaan tai saavat asioita aikaan. Vaikka kaikki on avointa kaikille, niin kaiken ei tarvitse olla soveltuvaa kaikille.

 

AVOIMUUS
 
Keskeneräisiäkin asioita tuodaan esiin sekä mielipiteet saa kertoa avoimesti, vaikka tekisi välillä kipeää, sillä se on välttämätön keino mennä eteenpäin. Jotta on mahdollista olla näin haavoittuva, niin tukea tarvitaan toisilta.
 
Mensan toimintaa ohjaavat asiakirjat ovat helposti ja selkeästi löydettävissä. Perustettavien työryhmien ja projektien tavoitteista käydään avointa keskustelua. Näiden menestyksistä ja vastoinkäymisistä tehdään analyysi. Uusi jäsen kytketään heti paikallisosaston viestintäverkkoon. Samoin uudelle jäsenelle kerrotaan heti, miten pääsee vaikuttamaan toimintaan tai tekemään Mensaa kehittävää työtä.
 
OSALLISTAMINEN
 
Yhdessä on mahdollista päästä pidemmälle kuin yksin. Pitkän aikavälin menestys on tärkeää. Mensan jäsenistö on odotusarvon mukaan lahjakasta ja osaavaa. Aktiivinen tekeminen on arvokas ja antoisa jäsenyyden muoto. On tärkeää miettiä jatkuvasti sekä kehittää kyvykkyyksiä sen suhteen, että miten luoda edellytykset muille soveltaa omia kykyjään projekteissa tai toimia eri tehtävissä.
 
YHTEISÖLLISYYS
 
Mensa on kansainvälisesti valtava joukko ihmisiä, joilla on lähes poikkeuksellisen älykkyyden lisäksi myös muita yhdistäviä tekijöitä. Pidämme suuressa arvossa niin kepeää mutta etenkin syvällistä vuorovaikutusta, yhdessä olemista ja tekemistä, henkilökohtaisesti merkittäviä suhteita, ihmisten välistä luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
 
Kaikki jäsenet toivotetaan mukaan ja järjestössä toimitaan ilon kautta. Tarvittaessa on opetettava taitoja, joita tarvitaan yhteisössä antoisalla tavalla toimimiseen. Jos joku ei tästä huolimatta kohtuullisen ajan kuluessa opi olemaan yhteisössä nettopositiivisella tavalla, niin yhteisön jäsenillä on velvollisuus puuttua tähän. Yhteisössä tulee olla kaikilla turvallinen olo.
 

VISIO

 

Visio on yhdistyksen tavoittelema tulevaisuuden näkymä vuodesta 2028.
 
Vuonna 2028 Suomen Mensa on profiloitunut erittäin älykkäiden ihmisten puolestapuhujaksi. Jäsenet jo odottavat seuraavia huomiota herättäviä ja vaikuttavia kampanjoita viestintätiimiltä. Jäsenet suosittelevat mielellään jäsenyyttä muille, koska ovat saaneet ja antaneet paljon toimiessaan yhdistyksessä. Jäsenet ovat ylpeitä siitä, että Mensalla on myös paikallisia jatkuvia vuosittaisia projekteja oppilaitosten kanssa, joilla pystytään vaikuttamaan useiden yksittäisten erittäin älykkäiden nuorten elämään.
 
Vuonna 2028 Suomen Mensa on aktiivinen ja osaava älykkyyteen liittyvissä asioissa keskustelua herättävä ja kysymyksiä silloin tällöin asettava toimija. Suomen Mensa tuo myös sivustoillaan esille Kansainvälisen Mensan tuottamaa älykkyysaiheista materiaalia. Yhteistyökumppaneiden kanssa tuotetaan ajoittain niin korkeatasoista tai mielenkiintoista materiaalia ja tapahtumia, että niille on mahdollista saada säätiörahoitus. Osuvan ja näkyvän viestinnän kautta on lisätty testissä kävijöiden määrää ja sitä kautta jäsenistöä.
 
Tulevilla strategiakausilla 2030-luvulla, kun urheilutermein peruskuntokausi 2024–2028 on takana tai kun pitkät matkavalmistelut on tehty, on panostettava laadukkaaseen keskustelukulttuuriin ja yhdistyksellä onkin omasta takaa esimerkkejä, miten keskustelukerho- ja väittelytoimintaa vedetään. Hyödynnetään oppeja vapaaehtoisiin panostamisesta ja heille suunnatuista koulutuksista sekä ohjelmista entistä enemmän kaikkiin jäseniin. Sääntöjä muutetaan kansainvälisen peruskirjan sallimissa rajoissa siten, että ne mahdollistavat kantaaottavamman ja vaikuttavamman yhteiskunnallisen toiminnan. Koska aikoinaan luotiin toimivat suhteet opettajajärjestöihin, niin merkittävä osa opettajista, jotka tässä maassa koulutetaan, saavat myös tietoa erittäin älykkäistä nuorista ja siitä, että miten tämä voi ilmetä luokassa ja miten huomioida tämä ryhmä tai yksittäinen oppilas. Psykologit arvostavat uniikkia tutkimuspopulaatiota ja vastineeksi saamme palveluja kumppanihintaan.
 
Kaukana tulevaisuudessa monet jo kuvittelevat, että voisimme olla paras erittäin älykkään ihmisen kumppani- tai kotiorganisaatio. Käydään kiivasta keskustelua siitä, että tulisiko tehdä samoin kuin kaikkien vähemmistöjen, joiden erityispiirteitä tai asemaa yhteiskunta ei tunnusta. Eli käyttää voimallista viestintää ja ajaa asiansa läpi.

 

STRATEGISET PAINOPISTEALUEET

 

Edellisellä kahdella strategiakaudella jäsenmäärä on noussut tasaisesti jonkin verran alle kolmen tuhannen tasolta aavistuksen yli kolmen tuhannen tason. Testattuja on ollut parhaimmillaan yli seitsemän sataa per vuosi, mutta nyt koronavuosien jälkeen pohjien jälkeen tavoitteena on kuuden sadan testatun vuotuinen taso. Uusia jäseniä on tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana reilu pari sataa per vuosi. Korona-aikana puolet tai alle tästä. Jäsenyydestä luopuvia on merkittävä määrä, vaikka suuri osa pysyykin. Erilaisia hankkeita aloitettiin edellisellä kahdella strategiakaudella useita. Kaksi yksittäistä esimerkkiä: Lahjakkaat lapset –sivusto perustettiin ja Älyblogi -lanseerattiin. Kun sitkeät aktiiviset tekijät ovat siirtyneet seuraaviin tehtäviin, niin toiminta on hiipunut. Jäsenkyselyitä on teetetty edellisillä strategiakausilla ja niissä jäsenten järjestölle antamat arvosanat ovat pysyneet tasaisina. Nuorten määrä jäsenistössä on ollut laskusuunnassa. Viimeisen seitsemän vuoden aikana tapahtumia on järjestetty valtakunnallisesti vuosittain enimmäkseen yli kolme sataa. Tyypillisenä vuotena on hieman yli kolme tuhatta käyntiä; koronavuosien jälkeen hieman vähemmän.
 
Kun urheilutermein harjoittelijan kehitys tasaantuu tai matkanteko hidastuu, niin on kokeiltava erilaisia ärsykkeitä, erilaista tapaa toimia. Ratkaisuna on tukea olennaisesti enemmän aktiiveja ja luottaa heihin, että he tekevät Mensasta sellaisen kuin sen pitää olla. On luotava entistä parempi toimintaympäristö, jossa on mahdollisuus toteuttaa itseään ja työskennellä yhdessä yhteisten tavoitteiden eteen.
 
Nostetaan siis aktiiviset järjestön eteen vapaaehtoistöitä tekevät jäsenet kohti keskiötä entistä vahvemmin. Potentiaalisia tekijöitä on paljon ja haasteena on saada luotua ja sen jälkeen ylläpidettyä organisoitua sekä vaikuttavaa toimintaa.  Oppia tämän toteuttamisesta voi vallan hyvin hakea menestyneistä asiantuntijaorganisaatioista sektorista riippumatta.

 

VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITYSLOIKKA
 
Strategiakaudella kehitetään koulutuksia mm. POS-toimijoille, työryhmien jäsenille, hallituslaisille ja testaajille, jotta he pystyvät entistä paremmin toteuttamaan suunnitelmiaan. Uudistetaan paikallisosasto-ohje. Nostetaan laatua kaikessa tekemisessä. Selvitetään järjestösihteerin palkkaamista. Kartoitetaan ne eri alueet, joilla tavoitellaan nykyistä parempaa toiminnan tasoa. Vapaaehtoistoimijoihin valetaan uskoa säännöllisesti, että juuri he pystyvät tekemään asioita ja muuttamaan toimintaa entistä paremmaksi. Työryhmien toiminnassa painotetaan jatkuvuutta; ensimmäinen “työryhmäpolvi” kouluttaa seuraavan. Suuria kaukana siintäviä unelmia saa ja täytyykin olla, mutta on hyvä arvostaa kaikkea pientäkin edistymistä.
 
Tulevilla parilla strategiakaudella on vakiintunut työryhmä, joka vetää valmennusohjelmaa Mensan vapaaehtoistöihin. Kruununjalokivenä suuren suosion saanut hallitushaku, jossa ehdolle asettautuneet ja ohjelmaan valitut kandidaatit saavat intensiivikoulutuksen. Pystyssä on kiitelty mentorointiohjelma, joka startattiin aluksi vain aktiiveille vapaaehtoisille suunnattuna, mutta jota laajennettiin sitten myöhemmin myös muille jäsenille ja muihin tarkoituksiin. Järjestö on luonut yksin tai yhteistyössä koulutusohjelman, jonka tunnustaa myös moni muu taho ja josta on konkreettista hyötyä työelämässä.
 
UUDEN JÄSENEN KOKEMUS

Strategiakaudella laitetaan prosessit kuntoon uuden jäsenen järjestöön liittymisen osalta sekä kannustetaan heitä ottamaan osaa toimintaan erilaisin tavoin jo varhaisessa vaiheessa. Paikallisosastoissa toteutetaan erilaisia tapoja ottaa uusia jäseniä vastaan ja siellä kerrotaan järjestön pyrkimyksistä, jolloin todennäköisyys sille kasvaa, että samoista tavoitteista innostuneet lopulta pääsevät tekemään asioita yhdessä. Olennaista on hallita kokonaisuutta ja laittaa asioita, jotka kokemukseen vaikuttavat, yksi kerrallaan parempaan kuntoon.

Tulevilla strategiakausilla 2030-luvulla uusille jäsenille suunnattuja tapahtumia järjestetään kautta maan. Näitä usein hyvin erilaisia tapahtumia kokeiltiin myös uusiin vapaaehtoisiin ja niitä päätettiin näistä kokemuksista innostuneena tarjota myös kaikille. Uusien jäsenten tapahtumat ovat aivan oma tapahtumakategoriansa. Uusien jäsenten kokemuksesta puhutaan edelleen ja se on hiottu huippuunsa; valtaosa muistelee kaiholla ensimmäistä vuottaan järjestössä.

 

VIESTINNÄN KEHITTÄMINEN
 
Olennainen tekijä siinä, että saadaan erittäin älykkäitä ihmisiä ja etenkin nuoria tulemaan testiin ja liittymään Mensaan, on julkisuuskuvan hallinta ja valtakunnallisen viestinnän erinomaisuus. Esiintymisiä mediassa on usein seurannut nousu testien kävijämäärissä.
 
Mediamaailma on muuttunut vuodesta 2000 rajusti. Useita lehtiä on kuollut, jäljelle jääneet ovat ohuempia ja niitä tehdään pienemmällä toimituskunnalla. Televisio on menettänyt asemiaan. Tilannetta, jossa aiheiden puuttuessa Mensa kelpaa hauskana kuriositeettina, Suomen Mensan täytyy tehdä omalla aktiivisella työllä julkinen profiilinsa.
 
Ensimmäinen elementti siinä on omat www.mensa.fi -sivut. Niiden pitää olla visuaalisesti houkutteleva ja teknisesti toimiva. Suurelle yleisölle täytyy olla monipuolista materiaalia, sekä blogeja että videoita siinä määrin, että Mensasta kiinnostunut voi pariksi tunniksi uppoutua niihin.
 
Päämedioissa tavaksi on tullut esittää jokin ilmiö yksityisen ihmisen tarinan, narratiivin kautta. Kun juhlavuonna 2026 pyritään julkisuuteen, siihen mennessä ehditään suunnittelemaan, mitä kaikkea halutaan kertoa.
 
Maakunnallisissa lehdissä ja kakkosmedioissa luodaan yhdessä testiorganisaation kanssa kiinnostusta (esim. Jari Aaltosen Raumalla 2013 ja Jukka Illmannin Kotkassa 2022) ennen testejä.
 
TikTok, Instagram, Youtube. Monet toimijat ovat onnistuneet näillä alustoilla. Myöskin Suomen Mensa hyödyntää näitä kanavia. Erityisen mielenkiintoinen on ilmiö, jossa suuren kävijäkunnan iltalehtien digilehdet raportoivat mitä Instagrammissa on tapahtunut. Tämä antaa mahdollisuuden temppuihin, kikkoihin ja konsteihin.
 
Some-debatit: Jotkut blogistit ovat siinä määrin arvostettuja, että älykkyysteeman näissä esille tullessa kannattaa olla mukana kommentoimassa ja keskustelemassa. Satunnainen some-keskustelu taasen todennäköisimmin ei ole Mensalle tuottavaa.
 
Jotta saisimme huomiota, niin viestimme pitää olla räväkkä ja jossain määrin ärsyttävä. Luontevin tapa jatkaa viestinnän kehittämistä strategiakaudella on luoda hallituksen tueksi viestinnän neuvottelukunta, jolla on viestinnästä kokemuksia ja tuloksia.
 
Tulevilla strategiakausilla meillä on älykkyysaiheinen säännöllinen lähetys jossain muodossa tai vuosittain iso tapahtuma/konferenssi, jolla kokoamme keskustelusta eri toimijoita yhteen, kiitos älykkyystyöryhmän, paikallisosaston tai muun kollektiivin. Viestintätyöryhmistä ponnistaneet ovat päätyneet merkittäviin töihin. Heidän töitään nostetaan eri keskusteluissa esimerkkeinä erinomaisen oivaltavasta viestinnästä.

 

OPPILAITOSYHTEISTYÖ
 
Yhdistyksen yhtenä tarkoituksena on edistää nuorten henkistä kehitystä. Ja mensalaiset tuntevatkin erittäin älykkäiden haasteet omakohtaisesti. Ei voida laskea sen varaan, että kukaan muu tuntisi ne tai puolustaisi näitä nuoria, joten siksi on toimittava. Oppilaitokset ovat kanava vaikuttaa; kohteena koulumaailma.
 
Opettajat, nuorten vanhemmat sekä kaikki yksilön kasvatukseen osallistuvat kaipaavat tietoa. Nuoret kaipaavat vertaistensa seuraa sekä mielenkiintoista ja sopivantasoista tekemistä. Monet haluavat jopa muuttaa maailmaa, mutta ei ole käsitystä eikä kokemusta siitä, että mitä se vaatii. Mikäli älykkyys ei ole tabu esim. opettajien keskuudessa, vaan realiteetti esim. oman työelämäpolun rakentamisen osalta, niin entistä useampi erittäin älykäs todennäköisesti tekee itselleen parempia pitkän aikavälin valintoja. On syytä tutkia erityisesti koulupsykologien ja opinto-ohjaajien arkea sekä tavoitteita ja mietittävä, että voisiko heidän kauttaan tukea erittäin älykkäitä nuoria.
 
On siis kokeiltava erilaisia tapoja olla tukemassa sekä oppilaitoksia jo siinä, mitä siellä jo tehdään, että vastaavasti tukemassa erittäin älykkäitä nuoria yläkouluissa ja toisella asteella. Alakouluihin tai varhaiskasvatuksen projekteihin emme systemaattisesti yritä. Yhteistyössä paikallisosastojen ja oppilaitosten kanssa testejä järjestetään ryhmille. Tukea on hyvä tarjota myös testatulle siinä, miten käsitellä tulosta. Tässä voi ja kannattaa hyödyntää osaamista myös järjestön ulkopuolelta.
 
Tulevilla strategiakausilla iso joukko sopivia mensalaisia koulutetaan ja varustetaan esitysmateriaalein, joita voi hyödyntää, kun he käyvät vierailulla vanhassa yläkoulussa tai ammattikoulussa/lukiossa. Stipendien jakaminen kouluissa esim. luovasta ajattelusta on arkipäivää.
 
Kauempana tulevaisuudessa on kokeiltu ns. kouluvaari- tai koulumummitoimintaa, jossa sovitaan, että käydään 1–2 kertaa viikossa koululla ja ollaan oppilaiden arjessa mukana. On kokeiltu myös muunlaista kerhotoimintaa yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Yrityksiä luoda konsepteista jatkuvaa tuloa on myös ollut.
 

STRATEGISET MITTARIT

 

Toimintafilosofiana on se, että aktiivit omistavat ja määrittelevät itse sen, mitä tavoittelevat strategisten mittarien suhteen. Olennaisinta on kehittää kykyä suunnitella, toteuttaa ja tehdä yhdessä; oppia ja kehittyä jatkuvasti matkan varrella. Koko yhdistys toteuttaa tätä strategiaa hallituksen johdolla. Hallitus vastaa strategian toteutumisen seurannasta.

• Alle 30-vuotiaiden jäsenmäärä

Jäsenmäärä on olennainen mittari. Tarvitsemme nuoria uudistuaksemme yhä uudelleen ja monet erittäin älykkäät nuoret tarvitsevat meitä.
 
Nykytaso: noin 220

 

• Jäsenten pysyvyys-% liittymisvuoden mukaan

Onnistummeko uusien jäsenten kokemuksen parantamisessa? Pysyneiden lukumäärä raportoitava erikseen samassa yhteydessä.
 
Nykytaso (5 edellisen täyden vuoden prosenttien keskiarvo):

1. vuonna n. 98%,
2. vuonna n. 86%,
3. vuonna n. 74%,
4. vuonna n. 65%,
5. vuonna n. 60%

 

• Koulutusten määrä

Kehitymmehän yhdistyksenä yli ajan? Tähän tulee laskea yleisölle, jäsenille ja aktiiveille pidetyt koulutukset.
 
Nykytaso: riippuu myöhemmin määriteltävistä kriteereistä

 

• Tehtyjen projektien lukumäärä

Kehittyykö kyvykkyytemme saada asioita aikaiseksi? Lasketaan seurantajaksolla päättyneet projektit.

Nykytaso: riippuu myöhemmin määriteltävistä kriteereistä

 

• Testissä käyneiden lukumäärä

Onnistummeko viestinnässämme? Testataanhan meillä säännöllisesti? On tärkeää varmistua, että tämä lukumäärä ei ainakaan laske nykytasolta.

Nykytaso: n. 600 vuodessa

 

 

Jos on pakko valita, niin kannattaa aloittaa koulutusten määrän lisäämisestä, sillä se on sijoitus, jonka tuotto näkyy aikanaan kaikissa mittareissa. Parantuneella projektiosaamisellamme saamme asioita aikaan. Luvut on kerättävä jokaiseen yhdistyskokoukseen, jossa hallitus esittelee ne.
 

STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN

 

Strategia ohjaa vuosittaista suunnittelua sekä toimii kaikkina muina aikoina yleisinä raameina heille, jotka yhdistyksessämme toimivat. Strategia jää yleiselle tasolle, jotta muutoksille ja toiminnalle käytännön tasolla on riittävästi tilaa. Strategiakuvaa tulee hyödyntää kaikissa tilaisuuksissa, joissa on tarpeen kertoa, että mitä Suomen Mensa tavoittelee.
 
Tehdään Mensasta jatkuvan kehittymisen järjestö, jossa heittäytymällä toimimaan voi kehittyä huomattavan nopeasti ihmisenä sekä hankkia työelämätaitoja. Tulevaisuudessa järjestötyö on lähes kaikille kimmoke ryhtyä entistä vaativampiin hankkeisiin, joihin mensalaiset kyllä pystyvät.