Millainen on mensalainen? Näkyykö älykkyys ulospäin? Tuleeko kaikista älykkäistä huippumenestyjiä?
Yksi yhdistävä tekijä: Älykkyys
Mensan jäsenistöä on mahdoton kuvailla yhdellä adjektiivilla. Tai useammallakaan, sillä joukossa on hyvin erilaisia persoonia. Ainoa jäseniä yhdistävä tekijä on heidän saavuttamansa kahden parhaan prosentin joukkoon kuuluva älykkyysosamäärä.
Mensan jäsenten joukossa on kaikenikäisiä ihmisiä 16-vuotiaista eläkeläisiin. Kaikki koulutusasteet, ammatit ja sosioekonomiset asemat ovat edustettuina jäsenistössä, kuten myös vaihtelevat maailmankatsomukselliset näkemykset ja poliittiset kannat. Tämä monipuolisuus ja erilaisten ihmisten laaja verkosto on monelle jäsenelle yhdistyksen mielenkiintoisin anti. Mensassa istuvat saman pöydän äärellä tasa-arvoisina opiskelijat ja professorit, poliitikot, insinöörit ja mitä erilaisimmat elämäntaiteilijat.
Älykkyys ominaisuutena ei ole automaattinen menestyksen tai edes kunnianhimon ja korkean koulutuksen tae. Moni mensalainen on valinnut elämäntiekseen aivan tavallisen ammatin. Toki jäsenten joukossa on myös yhteiskunnan enemmän tai vähemmän näkyviä hahmoja.
Profilointitutkimus kertoo millainen on tyypillinen mensalainen
Kysymyksiin mensalaisuuden olemuksesta on etsitty tarkempia vastauksia esimerkiksi vuonna 2008, jolloin toteutettiin profilointitutkimus yhdistyksen jäsenistä.
Lähes 40 % jäsenistä vastasi kyselyyn, joten tulokset tarjoavat luotettavan kurkistuksen mensalaisuuteen. Tutkimuksen mukaan ryhmänä mensalaiset eroavat kaikista suomalaisista muun muassa hieman korkeamman keskimääräisen koulutuksen, tiettyjen alojen painottumisen ja astetta terveempien elämäntapojen suhteen.
Lisätietoja profilointitutkimuksesta: Mensalaisten profilointiaineisto.
Konkretiaa mensalaisuuteen: esittelyssä kuusi yhdistyksen jäsentä
Jokaisella mensalaisella on oma tarinansa ja taustansa, tapansa käyttää älykkyyttä. Esittelyssä kuusi Suomen Mensan jäsentä, jotka kertovat kuinka tämä ominaisuus on vaikuttanut heidän elämäänsä.
Susanna Rantala
Susanna Rantala edustaa Mensan aktiivista ja tiivistä Lapin paikallisosastoa. Hän työskentelee talouspäällikkönä energiayhtiössä ja asuu omakotitalossa Rovaniemellä. Yhdistystoiminnan lisäksi Susanna ehtii paljon muutakin: ”harrastan remontointia, huonekalujen kunnostusta, moottorikelkkailua, laskettelua, sienestystä ja puutarhanhoitoa. Tärkeintä elämässäni ovat omat koirat, perhe ja ystävät.”
Mensassa Susanna on monelle tuttu toimija: hän oli perustamassa Lapin paikallisosastoa vuonna 2006, josta lähtien hän on toiminut paikallisosastossaan aktiivisesti mm. järjestämällä kansainvälisiä Midnight Sun- ja Northern Lights- tapahtumia. Susanna on tuttu näky myös valtakunnallisissa tapahtumissa. Yhdistyksessä houkuttavat pääasiassa ihmiset: ”Mensa tarjoaa loistavaa seuraa, josta olen löytänyt kymmeniä uusia ystäviä. Keskustelut ovat mielenkiintoisia ja etenkin huumori kukkii korkealla. Mensaan liittyminen laajensi ystäväpiiriäni koko maan kattavaksi ja uusia ystäviä on löytynyt myös ulkomaisista jäsenistä. Jäsenten keskustelufoorumilta saa aina neuvoja melkein mihin tahansa ongelmaan. Olen myös oppinut sen, että korkea älykkyys ei takaa samanlaisia ajatuksia.”
Testiin Susannan houkutti eteen sattunut tilaisuus: ”Testitulos oli minulle valtava yllätys. Olin ajatellut olevani ehkä hieman keskimääräistä älykkäämpi, mutta että ihan Mensa-tasoa, tuntui hurjalta. Olin mieltänyt Mensan nerojen seuraksi enkä kyllä vieläkään kuvittele olevani mikään nero. Testitulos opetti minulle, että minun täytyy ehkä olla kärsivällisempi, koska ymmärsin syyn, miksi kaikki eivät ihan aina pysy perässäni.”
Jere Moilanen
Jyväskyläläinen Jere Moilanen vastaa osittain stereotyyppiä mensalaisesta. Hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa tietotekniikkaa ja toimii tällä hetkellä ohjelmistosuunnittelijana. Harrastuksikseen Jere mainitsee metallinetsinnän, sulkapallon, korttipeli Magic the Gatheringin sekä marjastuksen ja sienestyksen.
Kuten monella muullakin, Mensan testissä käynti oli Jeren ajatuksissa pitkään ennen lopullista toteutusta: ”Sain aikanaan intin P1-testistä hyvän tuloksen ja myöhemmin heräsi ajatus mennä kokeilemaan, jos vaikka Mensan raja ylittyisi. Mensan testissä käyminen kävi ajoittain mielessä vuodesta 2003 alkaen, mutta lopulta menin testiin 2010. Kyllähän tuloksesta onnistumisen kokemus tuli, kun ei voi etukäteen tietää, miten testi sujuu. Varsinaisia muutoksia testitulos tai Mensaan liittyminen ei ole elämässäni aiheuttanut.”
Jere on osallistunut paikallisosastotoimintaan liittymisestään alkaen ja hän toimii tällä hetkellä Keski-Suomen paikallisosastossa puheenjohtajana. Mensalaisuuden hän kiteyttää lauseeseen: ”toimintaa ja tapahtumia muiden samanhenkisten kanssa.” Uteliaisuus toi Jeren yhdistyksen jäseneksi, ja mukavat ihmiset ja välitön ilmapiiri saivat hänet pysymään aktiivisena. Älykkyyden Jere yhdistää kekseliäisyyteen ja ongelmanratkaisutaitoon, kuten myös uteliaisuuteen: ”älykäs selviää tilanteista, joihin viisas ei edes joudu.”
Riikka Krenn
Iloinen ja pirskahteleva Riikka Krenn kuuluu ja näkyy Mensassa. Hän oli jäsen jo opiskeluaikana Jyväskylässä opiskellessaan viestintätieteiden maisteriksi. Tällä hetkellä Helsingissä asuva Riikka toimii Rantapallo.fi-matkailusivuston päätoimittajana. Hän on myös kirjoittanut kaksi kirjaa ja kolmas on työn alla. ”Jo opiskeluaikana totesin, että aivan tavallinen rutiinielämä ei ole minua varten. Liikun paljon maailmalla, matkustan työssäni jatkuvasti ja välillä myös asuin useita vuosia Keski-Euroopassa. Olen varsin sosiaalinen persoona ja vietän myös paljon aikaa ystävien seurassa.”
Mensassa Riikka on ehtinyt olla monessa mukana: testissä hän kävi vuonna 1999 ja siitä lähtien hän on ollut aktiivinen toimija yhdistyksessä. Vuosien varrella Riikka on ollut yhdistyksen hallituksessa, jäsenlehden toimituskunnassa, järjestänyt tapahtumia sekä ollut aktiivinen paikallisosastojäsen. Viime aikoina Riikka on mm. auttanut suurten testipäivien markkinoinnissa ja yhdistyksen sosiaalisen median hallinnassa.
Mensan jäsenyyden Riikka kokee positiivisena: ”vaikka mensalaisia ei yhdistäkään mikään muu asia kuin yhden mittarin mittaustulos, niin silti side jäsenten kesken on yllättävän vahva. Vietän mielelläni aikaa mensalaisten lennokkaasta tapahtumista nauttien. Mensa on lisäksi tehokas verkosto, josta on hyötyä myös työelämässä ja muilla elämänalueilla.” Vaikka mensalaisuus näkyy Riikan elämässä konkreettisimmin yhdistyksen kautta löytyneissä ystävissä, löytää hän itsestäänkin jotain mensalaista: ”nopea hahmotuskyky ja verbaalisuus. Minun lahjakkuuteni ei ole matemaattista. Toisin kuin usein oletetaan, kaikki mensalaiset eivät loista numerotaidoillaan.” (Kuva: Noora Sandgren)
Jari Jaanto
Jari Jaanto vietti lapsuutensa Helsingissä Commodore 64-tietokoneen parissa. Tärkeitä asioita olivat myös robotit, avaruus sekä tekniikkalegot. Tietojenkäsittelytieteen opintojen ohessa 2000-luvulla Jarin ja parin kaverin yhteisenä harrastusprojektina syntyi IRC-Galleria. Harrastus muuttui yritykseksi, jonka jalkoihin opinnot jäivät. Nykyisin Jari on mukana monissa projekteissa ja tällä hetkellä häntä työllistävät muun muassa Ninchat-nimisen kommunikointituotteen kehitys, Skrolli-lehti sekä kertaalleen myyty ja takaisin ostettu IRC-Galleria. Työn ohella hän on myös loppusuoralla suorittamassa diplomi-insinöörin tutkintoa Aalto-yliopiston mediatekniikan laitoksella.
Mensan testiin Jari meni vuonna 2011 oppiakseen itsestään enemmän. Testitulos sekä yllätti että tuntui selittävän asioita: ”ensimmäinen päivä meni aikamoisissa täpinöissä. Tuntui että olin saanut vastauksia omiin epäilyihini. Sen jälkeen olen tutustunut mensalaisiin ja kohtaamiset ovat olleet todella upeita.”
Yhdistyksessä Jari osallistuu satunnaisiin tapahtumiin ja luonnollisesti viihtyy myös yhdistyksen irc-kanavalla. Mensalaisuutta ja älykkyyttä Jari kuvailee näin: ”Mensalaisia yhdistää se, että jokainen on innostunut jostain asiasta. Nykyinen arvioni on, että Mensan älykkyystesti mittaa matemaattis-loogisen ongelmanratkaisun ja avaruudellisen hahmottamisen nopeutta, kun ajatellaan moniälykkyysteoriaa. Kyse saattaa olla mielemme tausta-ajossa olevien prosessien laadukkuudesta. Ne vastaukset tulevat päähän sieltä tausta-ajosta, jonne asetamme kysymykset mietittäväksi.”
Marja Leskisenoja
Marja Leskisenoja on pitkän linjan Mensa-aktiivi, joka tällä hetkellä viettää eläkepäiviä Tuusulassa pienessä paritaloasunnossa. Keskikoulun jälkeen Marja opiskeli vapaamuotoisesti omin päin muun muassa englannin kieltä, suoritti ylioppilastutkinnon ja virallisen kielenkääntäjän tutkinnon sekä työnantajien tarjoamia kursseja. Töitä Marja on tehnyt 15-vuotiaasta, ammattinimikkeinään esimerkiksi lähetti, konttoriharjoittelija, kassa, kirjeenvaihtaja, puhelunvälittäjä, telexkirjeenvaihtaja, sisäkkö, keittiöapulainen, myyjä, johtajan sihteeri ja kääntäjä. Marja toimi myös tietokonekauden alussa tietokone- ja ohjelmavastaavana kouluttaen yrityksen ihmisiä tietokoneiden käyttöön.
Harrastuksiin Marjalla kuuluvat mensailun lisäksi puutarha, lukeminen, musiikin kuuntelu, sudokut, sanaristikot ja netissä roikkuminen, sekä joulunalusaikoina käsityöt. Vuosien varrella Marja on ehtinyt tehdä Mensassa monenlaista. Hän on toiminut hallitusjäsenenä, SIGHT-vastaavana, toimistonhoitajana, lehden päätoimittajana, arkistonhoitajana sekä ”mensamannekiinina” 80-luvulla, kun lehdet halusivat haastatella älykästä naista. Marja valittiin vuonna 2012 yhdistyksen toiseksi kunniajäseneksi, ja nykyisin hän nauttii ansaitusti yhdistyksen tapahtumista ja muista jäsenistä ilman vastuutehtäviä. Marja onkin tuttu näky yhdistyskokousviikonlopuissa sekä Mensan keskustelusivustolla.
Mensan testiin Marja meni aikoinaan lehdessä olleen testi-ilmoituksen johdattamana. ”Yllätyin iloisesti testituloksesta. Se helpotti. Olin jo jonkin aikaa tuntenut itseni hieman ulkopuoliseksi ja epäilin jo omaa järkeäni.” Konkreettisia muutoksia testitulos ei elämään tuonut: ”Ei mitään ihmeempää, olin jo vakiintunut elämässäni. Aika pian osallistuin yhdistyksen toimintaan. Jos olisin käynyt testissä nuorempana, olisin ehkä paneutunut enemmän tulevaisuudensuunnitelmiini.” Älykkyys on Marjan mielestä näkynyt hänen elämässään ongelmattomuutena ja onnellisuutena uusien, mukavien ihmisten kohtaamisesta. Mensa on säilynyt pitkään osana Marjan elämää. ”On kiva kuulua Mensaan, täällä tapaa mielenkiintoisia ihmisiä niin Suomessa kuin muualla. Ja ihmisiä, joita en muissa ympyröissä tapaisi.”
Miika Hyytiäinen
Miika Hyytiäisessä kulminoituu älykkyyden laaja-alaisuus. Hän aloitti opintouransa lukemalla Helsingin yliopistossa tutkinnot matematiikasta ja musiikkitieteistä. Ura opettajana ei kuitenkaan viehättänyt ja vuonna 2014 Miika saa valmiiksi sävellysopinnot Berliiniin Universität der Künstessä, painopisteenään kokeellinen musiikkiteatteri. Hänen musiikkiaan on esitetty useilla tärkeillä kansainvälisillä festivaaleilla sen innovatiivisuutta kiitellen ja Miikan teoksiin kuuluu muun muassa maailman ensimmäinen mobiiliooppera Omnivore. Miika asuu Berliinissä, mutta tekee töitä myös Suomessa ja muualla Euroopassa. Musiikki vie valtaosan jäätelöitä harrastavan Miikan ajasta sekä omien sävellysten että muiden konserttien kautta.
Suomessa asuessaan Miika oli aktiivisesti mukana Mensan toiminnassa järjestämällä tapahtumia ja kirjoittamalla kolumnia jäsenlehteen. Tällä hetkellä Miika osallistuu toimintaan lähinnä keskustelusivustolle kirjoittelemalla, missä hän onkin näkyvä hahmo. Tapahtumiin hän osallistuu edelleen kotimaassa vieraillessaan.
Mensan testissä Miika kävi jo 18-vuotiaana oletuksenaan rajan ylittäminen sekä motiivina kiinnostus nähdä, minkälaisia Mensan jäsenet ovat. ”Uusien tuttavuuksien kautta Mensan jäsenyys tietysti muutti minua ja tutustuin jo aika nuorena ihmisiin, jotka ovat minua huomattavasti iäkkäämpiä ja joiden elämänkokemukset on täysin toisenlaisia, silti heihin on syntynyt usein läheisiä ja pitkiä suhteita.” Mensalaisuuden Miika kiteyttää hyvään huumorintajuun. ”Mä luulen, että mulla on aika mensalainen huumorintaju. Tapa väännellä sanoja ja reagoida asioihin nopeasti. Tietty nokkeluus. Mä teen työni tavalla, joka vaatii älykkyyttä erityisen paljon. Sen voisi varmasti myös tehdä vähemmällä älykkyydellä, mutta se olisi toisenlaista.” (Kuva: Axel Lambrette)