Suomen Mensa ry palkitsee vuosittain huomionosoituksella yhteiskunnallisesti ansioituneen henkilön, ryhmän tai yhteisön, joka on toiminnallaan merkittävästi edistänyt niitä asioita, joiden puolesta Mensa toimii. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi lahjakkuuden tai älykkyyden tunnistaminen, käyttö tai kouluttaminen. Palkinnon myöntämisestä päättää Suomen Mensa ry:n hallitus stipendilautakunnan ehdotuksesta. Yhdistyksen jäsenistö tekee vuosittain ehdotuksia palkittavista.

 

Nykymuotoisena Mensa-palkintoa ryhdyttiin jakamaan vuonna 2003, sitä ennen valittiin ”Vuoden henkilö” tai ”Vuoden älykkö”.

2024: Katleena Kortesuo

 

Tietokirjailija ja viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo on saanut älykkäiden järjestö Suomen Mensan vuotuisen Mensa-palkinnon. Palkinto jaetaan älykkyyden käytöstä ja sen edistämisestä ihmisyyden hyväksi.

 

— Tavoitteeni on tuoda uusia taustatietoja ja näkökulmia yhteiskunnalliseen keskusteluun. Koen sen tosi tärkeäksi puuhaksi sekä älylliseltä että sosiaaliselta kannalta, Kortesuo kommentoi.

 

Mensan tiedottaja Tomi Turunen perustelee, että Kortesuo on saanut ihmiset tarkistamaan omaa ajatteluaan ja lähteitään ennen mielipiteen muodostamista.

 

—Mensa piti tätä erityisen arvokkaana lisääntyneen disinformaation aikana.

 

Suomen Mensa on aiemminkin palkinnut tietokirjailijoita, kielenkäytön ammattilaisia sekä yhteiskunnallisia keskustelijoita. Palkitsemisesta vastaava Arttu Heiskanen näkee Kortesuossa yhdistyvän nämä kaikki puolet.

 

—Katleena Kortesuo on lisäksi aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Hänen sanomansa tavoittaa niitäkin, jotka eivät lue kirjoja tai seuraa mediaa.

 

Kortesuo itse kertoo, ettei voisi nykyään jakaa satunnaisia uutisia tarkastamatta niiden taustoja tai avautua kiukuspäissään.

 

—Kymmenen vuotta sitten some oli yksityisempää. Nykyään tulee yhä enemmän vastuuta, mitä enemmän on seuraajia.

 

2023: Tommi Kinnunen ja Minna Rytisalo.

 

– Suomen Mensa päätti palkita Kinnusen ja Rytisalon kirjasta ”Huokauksia luokasta”, joka käsittelee kirjoittajien tuskastumista Suomen opetusalan tämän hetken tilanteeseen. He tuovat ansiokkaasti ongelmakohtia ilmi Suomen opetusjärjestelmästä laajan yleisön tietoisuuteen. Tätä kautta he tuovat tärkeää aihetta esiin yhteiskunnallisissa keskusteluissa, jotta opetusalaa saataisiin kehitettyä terveempään suuntaan. Molemmat kirjoittajat ovat ansioituneita kirjoittajia ja myös kirjan aloitusvaiheessa pitkäaikaisia äidinkielen opettajia, opettaen peruskoulussa ja lukiossa, perustelee Suomen Mensan tiedottaja Tomi Turunen.

 

Tomi Turunen tiivistää kirjan sisältöä seuraavin sanoin:
– Kirja on raportti kirjoittajiensa tuskastumisesta ja väsymisestä oman oppiaineensa tilanteisiin. Lukion aineen tuntimäärää on vähennetty. Uusia opintosuunnitelmia on tullut ennen kuin edellinen on ehditty omaksua. Uusia asioita esitetään käytäntöön, ja opettajien kommentointiaikaa rajataan ylioppilaskirjoitusviikkoihin, jolloin uusiin asioihin perehtyminen on mahdottomuus. Suunnitelmiin ilmestyy termejä, joihin ei löydy määritelmää eikä niiden soveltamiseen koulutusta. Opettajalle annetaan varsinaisen opetustyön ulkopuolisia tehtäviä.
Tämä vaikuttaa oppimistulokseen. Rytisalon havainnon mukaan heikoimmalla neljäsosalla oppilaista on vaikeuksia kirjoittaa ymmärrettävää suomen kieltä.

 

Suomen Mensan puheenjohtaja Matti Rasinaho toteaa, että Suomen Mensa on korostanut tätä ajatusta jo vuonna 2019 palkitsemalla Lukukeskuksen. Nyt Kinnunen ja Rytisalo ovat samalla asialla tuomalla rohkeasti ja avoimesti esille tämän hetken kipupisteitä koulumaailman sisältä. Suomen Mensan Mensapalkintoa on eri nimillä jaettu jo 30 vuotta. Tänä aikana noin puolet palkinnoista on tavalla tai toisella liittynyt opetukseen, oppimiseen tai koulumaailmaan. Sarja alkaa vuonna 1997 Kari Uusikylällä ja jatkui monen muun kautta Perttu Pölöseen 2021.

 

– Olemme palkinneet myös vahvoja, sivistyneitä yhteiskunnallisia keskustelijoita, kuten 2012 Kari Enqvistin ja 2017 Esko Valtaojan. Kinnusen ja Rytisalon teos voidaan laskea mukaan myös tähän jatkumoon, toteaa Matti Rasinaho.

 

2022: Tuomari Nurmio

 

Monipuolinen rock-muusikko Hannu ”Tuomari” Nurmio on vastaanottanut vuoden 2022 Mensa-palkinnon. Palkitseminen julkaistiin Suomen Mensan vuosikokouksessa Olavinlinnassa Savonlinnassa lauantaina 15. lokakuuta 2022.

 

– Suomen Mensa päätti palkita Nurmion tämän älykkäistä ja oivaltavista sanoituksista, jotka käsittelevät yhteiskunnallisia ilmiöitä laidasta laitaan, perustelee Mensan tiedottaja Tomi Turunen. Sanoituksillaan Nurmio ei yritä tuputtaa mitään, ja niissä on satiirin lisäksi lämmintä sekä mustaakin huumoria.

 

Ihmisoikeuksien alalta lakimieheksi opiskelleen Tuomari Nurmion ura ulottuu jo kuudelle vuosikymmenelle ja hän on ollut poikkeuksellisen tuottelias. Rock-musiikin lisäksi Nurmio on ollut mukana suomalaisen kansanrunouden ja Kalevalan elävöittämisessä.

 

– Suurin ilo minulle on se, jos ihmiset saavat lauluistani edes jotain inspiraatiota elämäänsä ja tekemisiinsä, oli se sitten älyllistä tai ei. Älykkyys ei aina tunnu olevan ihmisen paras ominaisuus, mutta toivotaan, että siitä on kuitenkin ihmiskunnalle ja koko tälle planeetalle enemmän hyötyä kuin haittaa, Nurmio toteaa.

 

Suomen Mensan puheenjohtaja Matti Rasinaho huomauttaa, että älykkyyden hyöty ihmiskunnalle on Mensankin tavoite. Hän lisää, että Tuomari Nurmio liittyy saumattomasti osaksi niitä Mensa-palkittuja, joiden merkitys suomalaisille on tullut kielenkäytön kautta, tunnetuimpana Aku Ankka -lehden toimituskaartin saama palkinto vuonna 2014.

 

2021: Perttu Pölönen.

Vuoden 2021 Mensa-palkinto annetaan yrittäjänä, futuristina, tietokirjailijana sekä puhujana tunnetulle moniosaajalle, Perttu Pölöselle, joka on osoittanut poikkeuksellista lahjakkuutta usealla osa-alueella, kuten musiikissa, urheilussa, keksijänä ja tietokirjailijana.

 

Hän valaa uskoa tulevaisuuteen, puhuu ja kirjoittaa monipuolisesti tulevaisuuden haasteista, mahdollisuuksista ja työelämästä sekä inhimillisestä vallankumouksesta, muuttuvasta maailmasta, koulutuksesta ja vastuullisuudesta.

 

Jo nuorena lukioikäisenä hän kehitti useasti palkitun, täysin uudella tavalla musiikin teorian opettamista ja oppimista helpottavan Sävelkellon, josta on kehitetty myös MusiClock-niminen mobiilisovellus.

 

Esikoiskirjassaan Tulevaisuuden lukujärjestys (2020) Pölönen käsittelee tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja, joita ovat hänen mielestään esimerkiksi tarinankerronta, myötätunto, rehellisyys, rohkeus ja kokeilu.

 

Toisessa kirjassaan Tulevaisuuden identiteetit (2021) hän pohtii omien vahvuuksien ja taitojen tunnistamista sekä ihmisen paikkaa maailmassa muutoinkin kuin ammattien ja titteleiden kautta.

 

Perttu on muun muassa EU:n Young Scientist -kilpailun voittaja vuodelta 2013, valittu Slushissa vuonna 2014 luovimmaksi suomalaiseksi, MIT Tech Review on valinnut hänet 35 lupaavimman eurooppalaisen alle 35-vuotiaan innovaattorin joukkoon vuonna 2018 ja Suomessa hänet on valittu vuoden puhujatulokkaaksi vuonna 2017 sekä vuoden puhujaksi vuonna 2020.

 

Pölönen on todennut, että tulevaisuus vaatii jatkuvaa oppimista ja sopeutumista, eikä varmoja ammatteja enää välttämättä ole. Hän ohjaa ajattelemaan millaisia taitoja tarvitsemme jatkossa. Hän myös katsoo, että koronaviruskriisin jälkeinen aika ei tule olemaan entisenlainen, vaan herkistää kasvulle ja avaa uusia mahdollisuuksia.

 

Pölösen ratkaisukeskeinen myönteisyys tulevaisuuden mahdollisuuksista eksponentiaalisesti kehittyvien teknologioiden – tekoäly, nanoteknologia, bio- ja lääketeknologiat – keskellä auttaa meitä näkemään mitä voimme ennakoida ja odottaa tulevaisuudelta. Pölösen mukaan maailmaa ei muuteta taistelemalla olemassa olevaa todellisuutta vastaan tai tekemällä vanhasta ratkaisusta vähän parempi versio. Maailmaa muutetaan luomalla vaihtoehto, joka saa vanhan ratkaisun näyttämään huonolta. Kriisi tuhoaa, mutta voi tuoda tilalle paljon enemmän.

 

Aiemmin jaetut palkinnot:

	2020:	Suomalainen koronaresilienssi
	2019:	Lukukeskus
	2018:	Timo Honkela, tutkija
	2017:	Esko Valtaoja, professori
	2016:	Tiedekeskus Heureka
	2015:	Linda Liukas, kirjailija
	2014:	Aku Ankka -lehden toimituskaarti
	2013:	Pekka Peura, fysiikan ja matematiikan opettaja
	2012:	Kari Enqvist, professori, kosmologi ja kirjailija
	2011:	Juha Hernesniemi, neurokirurgi ja professori
	2010:	Neil Hardwick, ohjaaja ja kirjailija
	2009:	Taneli Heikka, kirjailija ja Katja Boxberg, kirjailija
	2008:	Vesa Nissinen, everstiluutnantti ja kasvatustieteiden tohtori
	2007:	Johan Venninen, keksijä
	2006:	Marko Kilpi, vanhempi konstaapeli ja Eero Wetzell, ylikonstaapeli
	2005:	Alivaltiosihteeri, vastaanottivat Simo Frangen, Pasi Heikura ja Jyrki Liikka
	2004:	Erilaisten oppijoiden liitto, vastaanotti puheenjohtaja Airi Valkama
	2003:	Kimmo Pietiläinen, pienkustantaja ja kirjailija
	2002:	Lauri Kauppila, tekn. yo
	2001:	Liisa Keltikangas-Järvinen, professori ja psykologian tohtori
	2000:	Palkintoa ei jaettu
	1999:	Tuomas Alatalo, esikoiskirjailija
	1998:	Pertti ”Spede” Pasanen
	1997:	Kari Uusikylä, professori
	1996:	Jari Sarasvuo
	1995:	Esko Leipälä, Kiusattujen Tuki ry:n toiminnanjohtaja
	1994:	Palkintoa ei jaettu
	1993:	Mirja Pyykkö, toimittaja

2020: Erityismaininta ilmiölle, jonka koronapandemia on tuonut esiin suomalaisessa yhteiskunnassa.

Suomen Mensa ry palkitsee vuosittain huomionosoituksella yhteiskunnallisesti ansioituneen henkilön, ryhmän tai yhteisön, joka on toiminnallaan merkittävästi edistänyt esimerkiksi lahjakkuuden tai älykkyyden tunnistamista, käyttöä tai kouluttamista. Tänä vuonna Mensa-palkinnon sijasta Suomen Mensa ry antaa erityismaininnan ilmiölle, joka osoittaa suomalaisen yhteiskunnan älykkyyttä.

 

Poikkeukselliset ajat ovat nostaneet esiin suomalaisten kyvyn sopeutua ja löytää ratkaisuja. Olemme oppineet uusia digitaalisia taitoja niin etätöissä, opinnoissa ja lasten koulunkäynnissä kuin harrastuksissa ja arkielämässä. Haluamme kiittää ja kannustaa kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat näinä poikkeuksellisina aikoina opetelleet uusia taitoja, järjestäneet uusia mahdollisuuksia toimia, tavata ja harrastaa poikkeuksellisten olosuhteiden rajoituksien antamatta lannistaa.

 

Mensa on kansainvälinen järjestö, jonka tärkeimmät tavoitteet ovat älykkyyden tunnistaminen testaustoiminnalla, älykkyyteen liittyvän tiedon välittäminen ja edistäminen esimerkiksi tukemalla älykkyystutkimusta. Tämän vuoden erityismaininta on huomionosoitus suomalaiselle yhteiskunnalle, joka on mahdollistanut kykymme sopeutua, mutta aivan erityisesti suomalaisen periksiantamattomuuden eli sisun aikaan saamalle ilmiölle, joka on mahdollistanut uuden normaalin elämämme.

 

Meillä kaikilla on älykkyyttä enemmän kuin arjessa tulemme huomanneeksi, me selviydymme mukautumiskykymme ja oppimiskykymme avulla.

2019: Lukukeskus

”Lukukeskus puolustaa kaikkien tasa-arvoista oikeutta lukemiseen ja lukutaitoon. Se kokoaa tietoa lukemisesta ja lukutaidosta sekä toimii asiantuntijana kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Lukukeskus koordinoi ja on mukana lukemista edistävissä kampanjoissa ja hankkeissa sekä julkaisee kirjallisuuslehtiä. Lisäksi lukukeskus välittää kirjailijavierailuja, jotka lisäävät lukuintoa ja edistävät kirjailijoiden toimeentuloa.

 

Esimerkkinä erinomaisista hankkeista mainittakoon Sanat haltuun -hanke, joka kehitti lukemista edistäviä työpajoja ammattikouluihin, Lukulahja lapselle -ohjelma sekä Lukuviikko.

 

Lukukeskuksella on merkittävä asema lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämisessä.

 

Lukukeskuksen toiminta ja tehtävät lukemisen ja lukutaidon edistämisessä ja puolustamisessa ovat erinomaisesti linjassa Mensan tavoitteiden, älykkyyden edistämisen ja tunnistamisen, kanssa. Tämän vuoksi Lukukeskus ansaitsee Mensa-palkintonsa.”

 

Lukukeskuksen viestintä- ja hankepäällikkö Emmi Jäkkö vastaanotti Mensa-palkinnon 12. lokakuuta Porissa, Suomen Mensa ry:n syyskokouksen yhteydessä.

 

Lukukeskuksen Emmi Jäkkö antoi seuraavan kommentin:

 

”Innostamalla lapsia ja nuoria lukemaan, madaltamalla lukemisen kynnyksiä ja poistamalla esteitä, olemme voineet tarjota onnistumisen kokemuksia hyvin erilaisistakin lähtökohdista tuleville lukijoille. Lapset ja nuoret ovat löytäneet omat taitonsa ja tunnistaneet kykynsä ja ainutlaatuisuutensa. Kiitämme Mensa ry.tä lämpimästi saamastamme huomionosoituksesta ja jatkamme työtämme entistäkin tarmokkaammin, jotta mahdollisimman moni saisi kokea lukemisen ilon.”

2018: Timo Honkela

Vuoden 2018 Mensa-palkinto myönnettiin Timo Honkelalle kiitoksena hänen pyrkimyksistään valjastaa älyn käyttäminen maailmanrauhan saavuttamiseksi.

 

Stipendilautakunnan puheenjohtaja Hannele Eistola kertoo valintaperusteista: ”Timo Honkela osaa kirjoittaa henkilökohtaisesti ja jopa runollisesti myös vaikeista aiheista. Hän näkee valoa ja mahdollisuuksia siellä, missä on tavattu nähdä ongelmia. Hänen panoksensa on ollut merkittävä ei pelkästään tekoälyn saralla, vaan myös poikkitieteellisesti mielen ja tiedon ymmärtäjänä. Sillä, toteutuvatko Honkelan näkemykset suoraan hänen tarkoittamallaan tavalla, ei ole merkitystä Mensa-palkinnon myöntämisen kannalta. Hän on jo nyt tuonut Mensan edustamia asioita julkiseen keskusteluun ja toiminnallaan merkittävästi toteuttanut yhdistyksemme tarkoitusta. Riippumatta hänen visioittensa teknisestä toteutuksesta Timo Honkelan toiminta kiteyttää sen älyllisen ytimen, jonka vuoksi Mensa on olemassa. Siksi hän ansaitsee Mensa-palkinnon.”

 

Mensa-palkinto luovutettiin Honkelalle 13. lokakuuta Joensuussa Suomen Mensa ry:n syyskokouksen yhteydessä. Honkela itse on kiitollinen mahdollisuudesta edistää ajatusta teknologian hyödyntämisestä ihmiskunnan parantamiseksi ja kehittämiseksi.

2017: Esko Valtaoja

Vuoden 2017 Mensa-palkinto annettiin Esko Valtaojalle kiitoksena pitkäaikaisesta työstä tieteellisen tiedon kansantajuistajana.

 

Valtaoja on tehnyt pitkän tieteellisen uran, mutta ymmärtänyt myös tiedon välittämisen merkityksen. Hän on käyttänyt aikaansa ja osaamistaan tehdäkseen hyvinkin monimutkaisista asioista ymmärrettäviä. Valtaoja on toiminnallaan edistänyt älyllistä maailmankuvaa sekä älyn ja oivaltamisen arvostusta. Hän ei ole välttänyt kevyempääkään julkisuutta, minkä johdosta hän on tavoittanut laajemman yleisön menettämättä kuitenkaan tieteellistä otettaan asioiden käsittelyssä.

 

Mensa-palkinto jaettiin poikkeuksellisesti julkisessa älykkyyspäivän seminaarissa Tampereella lauantaina 30.9.2017. Valtaoja otti palkinnon vastaan ilahtuneena:

 

– On tapana sanoa, että elämme totuuden jälkeistä aikaa, jona jokainen mielipide on yhtä arvokas kuin tosiasiatkin. Ja jos faktat eivät käy yhteen oman mielipiteen kanssa, aina löytyy jostain sopiva vaihtoehtoinen fakta. Todellisuudessa elämme kuitenkin totuuden aikaa: ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa jokaisella on mahdollisuus muutamalla näpäytyksellä päästä käsiksi maailman kaikkeen tietoon. Mutta ihmisiä täytyy myös houkutella ajattelemaan ja ottamaan selvää asioista, koska parempi tulevaisuus ei voi rakentua tietämättömyyden, toivottomuuden ja tylsyyden varaan. Tämä on aina ollut tavoitteenani, ja siksi olen erittäin kiitollinen Mensalle saamastani huomionosoituksesta ja erityisesti sen perusteluista.

2016: Tiedekeskus Heureka

Vuoden 2016 Mensa-palkinto myönnettiin tiedekeskus Heurekalle kiitoksena pitkäjänteisestä työstä oivaltamisen ja oppimisen hyväksi.

 

Tiedekeskus Heureka on jo usean vuosikymmenen ajan keskittynyt stimuloimaan lasten, nuorten ja aikuistenkin aivonystyröitä tavoitteenaan inspiroida ja innostaa uuden oppimiseen. Heurekan toiminta perustuu vahvasti tutkimukseen ja tieteeseen ja Vantaalla sijaitseva tiedekeskus on matalan kynnyksen portti tieteisiin. Heurekan vaihtelevat näyttelyt ovat vuosien varrella tarjonneet paljon kiinnostavia sisältöjä eri teemoista, joiden parissa vieraat viihtyvät, oppivat uutta ja pääsevät myös kokeilemaan haastaen samalla itsensä eri osa-alueilla. Heurekassa voi vierailla kerta toisensa jälkeen ja joka kerralla löytää jotain uutta.

 

– Mensa-palkinto on Heurekalle mieluinen ja arvokas tunnustus. Oivaltamisen ilon jakaminen aina uusien sukupolvien kanssa on äärimmäisen motivoivaa. Heureka on tuottanut iloa ja innostusta tieteeseen ja sen soveltamiseen jo yli neljännesvuosisadan. Mensa-palkinto kertoo meille, että tiede ja tieteen merkityksen ymmärtäminen on oleellisen tärkeää yhteiskunnassa juuri nyt. Ymmärrys tieteestä vaikuttaa oleellisesti käsitykseemme siitä, mikä on totta ja millä globaalit, vaikeimmat ongelmat ratkaistaan, toteaa Heurekan toimitusjohtaja Tapio Koivu.

2015: Linda Liukas, kirjailija

Suomen Mensa ry myönsi vuoden 2015 Mensa-palkinnon Linda Liukkaalle hänen kirjoittamansa lastenkirjan ”Hello Ruby” johdosta. Kirja opettaa sadun keinoin koodaamisen peruskäsitteitä ja ajatusmaailmaa.

 

Suomi on neljäntenä maana maailmassa päättänyt opettaa ohjelmointia kaikille lapsille. Kaikista ei tule ohjelmoijia, mutta monet ohjelmoinnin käsitteet ovat yleismaailmallisia. Niiden avulla voi mallintaa maailmaa ja ne opettavat ajattelua. Linda Liukkaan kirja valmistaa lapsia, ja toivottavasti myös aikuisia, uuteen maailmaan ja osoittaa, ettei tietokoneella luominen kuulu vain teknisesti suuntautuneille.

 

– Tulevaisuuden maailmassa muutkin kuin ohjelmoijat tarvitsevat ymmärryksen siitä, mitä ohjelmointi tarkoittaa ja mitä sillä voidaan saavuttaa. Liukas avaa kirjassaan ohjelmointia helposti ymmärrettävällä tavalla ja kuitenkin hyvin opettavaisesti. Kirjassa on satumateriaalin lisäksi hyvinkin edistynyttä materiaalia, jota lapsi ei välttämättä heti ymmärrä, mutta voi jäädä miettimään ja ymmärtää myöhemmin, kommentoi Mensan palkintolautakunnan puheenjohtaja Antti Niittymaa.

 

Liukas haluaa kannustaa naisia teknologian pariin ja hän on ollut mukana perustamassa vapaaehtoisjärjestö Rail Girlsiä, joka opettaa tyttöjä koodaamaan. Järjestö järjestää tällä hetkellä ohjelmointityöpajoja ympäri maailmaa. Liukas pitää koodauksen opettamista tärkeänä asiana:

 

– Ohjelmointi on kaksituhattaluvun keksimisen kieli. Se on itseilmaisun muoto, samalla tavalla kuin esimerkiksi legot tai värikynät. Meillä kaikilla on lapsuuden tarinoita, jotka ovat muovanneet sitä, miten aikuisina näemme maailman. Toivoisin, että tämä tarina opettaa kekseliäisyyttä, sitkeyttä, rohkeutta, ystävyyttä. Ja ohjelmoinnillista ajattelua.

2014: Aku Ankka -lehden toimituskaarti

Suomalaisen Aku Ankka -lehden toimituskaarti sai Mensa-palkinnon kiitokseksi heidän pitkäaikaisesta ja laadukkaasta toimitustyöstään jo useaa sukupolvea ilahduttaneen lehden toimituksessa. Aku Ankassa käytetään suomen kieltä oivaltavasti ja ajan ilmiöitä seuraten, mikä tekee lehdestä eri ikäisille lukijoille helpon lähestyä. Laadukkaan kuvituksen lisäksi lehti viihdyttää myös älykkäällä kielenkäytöllään.

 

Aku Ankka on ilmestynyt Suomessa 1950-luvulta saakka ja se on tänä päivänä maamme suurilevikkisin julkaisu, jolla on joka viikko yli miljoona lukijaa. Lehden suurimpia menestystekijötä ovat kuvitusta tukevat oivaltavat suomennokset sekä kieliopillisesti täsmälliset tarinat. Sama säntillisyys näkyy historiallisissa faktoissa, joiden oikeellisuuteen kiinnitetään toimituksessa paljon huomiota. Suomen kieli ja sillä leikkiminen ovat yksi lehden kivijaloista, minkä lukijat pääsevät kokemaan muun muassa nimiväännöksinä, sanaleikkeinä sekä murretarinoina. Aku Ankan ja kumppaneiden seikkailutarinat ovat opettaneet usean sukupolven ajan lapsia lukemaan ja tarinoiden kielelliset koukerot viihdyttävät aikuisempiakin lukijoita.

 

– Aku Ankkaa on jo ensimmäisestä numerosta alkaen suomennettu suurella pieteetillä ja kaikenikäiset lukijat mielessä pitäen. Kunnianhimoiset kuplatekstit ovat olleet Aku Ankan toimituksen kultainen ohjenuora jo kuuden vuosikymmenen ajan, ja jokainen puhekupla lipuu vähintään kolmen kielen ammattilaisen silmien alta vähintään kolme kertaa ennen painokoneeseen päätymistään. Rikkaasta suomen kielestä on muodostunut suomalaisen Aku Ankan tavaramerkki, kertoo Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä.

2013: Pekka Peura, fysiikan ja matematiikan opettaja

Suomen Mensa ry luovutti vuoden 2013 Mensa-palkinnon fysiikan ja matematiikan opettaja Pekka Peuralle, joka on lanseerannut uuden oppilaita yksilöinä huomioivan opetusmetodin matematiikan lukio-opetukseen.

 

Suomen Mensa ry halusi nostaa Pekka Peuran tekemän työn esille esimerkkinä siitä, että yksi opettaja voi panoksellaan tehdä paljon opetuksen kehittämisen hyväksi.

 

Pekka Peura on kehittänyt yksilöllisen oppimisen opetusmallin, jossa lukiolaiset opiskelevat matematiikan kurssisisällön omaan tahtiinsa käyttämällä hyväksi mm. ryhmätyöskentelyä ja opetusvideoita. Opettajan rooli muuttuu luennoinnista yksilöllisempään ohjeistamiseen ja auttamiseen, mikä mahdollistaa henkilökohtaisemman vuorovaikutuksen oppilaiden kanssa.

 

2012: Kari Enqvist, professori, kosmologi ja kirjailija

Kari Enqvist on toiminut kosmologian professorina Helsingin yliopistossa vuodesta 2001 ja vuonna 2010 hänet nimettiin viisivuotiseen akatemiaprofessorin virkaan. Akateemisen uransa aikana hän on ollut mukana yli 200 tieteellisessä julkaisussa, joita on siteerattu muissa julkaisuissa noin 7400 kertaa.

 

Korkeatasoisen ja laajan akateemisen uransa lisäksi Enqvist on levittänyt tietoa kansantajuistamalla monia vaikeina pidettyjä luonnontieteellisiä ilmiöitä. Hän on julkaissut useita tiedettä popularisoivia tietokirjoja, joista ”Olemisen porteilla” sai Tieto-Finlandia -palkinnon vuonna 1999. Enqvist on myös esiintynyt useissa televisio-ohjelmissa ja esitelmöinyt laajasti.

 

Enqvist itse kokee tieteen kansantajuistamisen tärkeänä: ”Taustalla on vanha valistuksen ajan perusajatus, että tieto ja tiedon lisääminen itsessään on hyvästä. Toisaalta tiedon välittämistä vielä tärkeämpää on sellaisen emootion välittäminen, että tiede ja tietäminen on kiinnostavaa ja hauskaa. Se voi olla jotain, joka antaa jokaiselle ihmiselle elämyksiä ja avaa mahdollisuuksia maailmankuvan rakentamiseen.”

Kirjoissaan ja esiintymisissään Enqvist kannustaa ihmisiä aktiivisesti ajattelemaan ja kyseenalaistamaan, eli käyttämään omia aivojaan ja mielikuvitustaan. Näin hän tulee toteuttaneeksi Mensan perusajatusta älykkyyden käyttämisestä ihmiskunnan hyväksi. Suomen Mensa ry arvostaa Kari Enqvistin työtä ja haluaa siksi antaa hänelle tämän julkisen tunnustuksen.
Suomen Mensan stipendilautakunnan puheenjohtaja Jenni Karttunen ja yhdistyksen varapuheenjohtaja Tuomas Hietanen luovuttivat palkinnon professori Kari Enqvistille (keskellä).

2011: Juha Hernesniemi, neurokirurgi ja professori

Professori Hernesniemi toimii ylilääkärinä Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan neurokirurgian klinikalla, ja on tunnettu osaamisestaan vaikeiden aivojen verisuoniepämuodostumien ja kasvainten leikkaushoidossa. Hän on kehittänyt monia leikkausmenetelmiä, joiden avulla entistä useampi on saanut mahdollisuuden jatkaa aktiivista elämäänsä.

 

Hernesniemi hyödyntää työssään erityislaatuista osaamistaan tarmokkaasti. Hän on kehittänyt omia taitojaan johdonmukaisesti vuosikymmeniä suorittaen aivokirurgian vaativimpia leikkauksia tuhansittain erinomaisin tuloksin.

 

Hernesniemi jakaa tietoaan ja siirtää osaamistaan tulevaisuuden tekijöille. Hän kouluttaa jatkuvasti alan huippukirurgeja eri puolilla maailmaa ja isännöi säännöllisesti kansainvälisiä koulutuksia HYKS:n neurokirurgian klinikalla Töölön sairaalassa. Vuodesta 1997 on HYKS:n Neurokirurgian Klinikalla vieraillut 1500 ulkomaalaista neurokirurgia. Juha Hernesniemi on maailman johtavien neurokirurgien järjestön World Academy of Neurological Surgeons perustajajäsen.

 

Hernesniemi on neurokirurgina maailman huipputasoa ja hänen työnsä on maailmanlaajuisesti merkittävää neurokirurgian kehityksessä. Suomen Mensa ry arvostaa neurokirurgi Juha Hernesniemen työtä ja haluaa siksi antaa hänelle julkisen tunnustuksen.

 

2010: Neil Hardwick, ohjaaja ja kirjailija

Palkinto annettiin Neil Hardwickille tunnustuksena pitkäaikaisesta työstä suomalaisen kulttuurin hyväksi. Hardwick on moniosaaja, joka on kuvannut suomalaista kulttuuria syvällisesti, terävästi ja lämmöllä lukuisissa näytelmissä, kirjoissa ja elokuvissa. Suomen Mensa arvostaa suuresti Neil Hardwickin elämäntyötä ja tahtoo siksi myöntää hänelle julkisen tunnustuksen.

2009: Taneli Heikka, kirjailija ja Katja Boxberg, kirjailija

Taneli Heikka ja Katja Boxberg ovat kirjassaan ’Lumedemokratia’ esittäneet terävää, raikasta ja kuvia kumartamatonta yhteiskuntakritiikkiä suomalaisen yhteiskunnan tilasta. Kirjoittajat eivät ole kritiikissään olleet minkään aatesuunnan puolella, vaan ovat tarkastelleet suomalaisen yhteiskunnan taloudellisia ja yhteiskunnallisia rakenteita puolueettomasti. Kirjoittajien kritiikki ei ole vain arvostelua, vaan se on rakentavaa ja siinä esitetään monia toteuttamiskelpoisia parannusehdotuksia. Kirja on kuin raikas tuulahdus, joka tuulettaa ummehtunutta ilmapiiriä.

 

Suomen Mensa ry katsoo Heikan ja Boxbergin käyttäneen älykkyyttään ’Lumedemokratiassa’ yhteiskunnallisten epäkohtien, niiden syiden ja seurausten analysointiin. Mensa järjestönä ei ota kantaa poliittisiin tai yhteiskunnallisiin asioihin. Tässä tapauksessa haluamme tunnustaa rohkean ja poikkeuksellisen lähestymistavan asiaan, joka edesauttaa yhtä Mensan perusajatusta: älykkyyden käyttöä ihmisyyden hyväksi.

2008: Vesa Nissinen, everstiluutnantti ja kasvatustieteiden tohtori

Suomen Mensa ry on 1.11.2008 Lahdessa pidetyssä syyskokouksessaan palkinnut Vesa Nissisen vuosittain jaettavalla Mensa-palkinnolla. Everstiluutnantti, kasvatustieteen tohtori Nissinen sai palkinnon ansioistaan johtajuuden ja esimiestyön kehittäjänä.

 

Vesa Nissinen tunnetaan syväjohtajuuden kehittäjänä. Nissisen elämäntyön perusteina ovat luottamuksen, innostuksen, arvostuksen ja oppimisen arvot. Niin nykyisissä tehtävissään Maanpuolustus­korkeakoulun Koulutustaidon laitoksen johtajana kuin lukuisissa muissakin yhteisöissä Nissinen on edistänyt näiden arvojen toteutumista sekä korostanut jatkuvan oppimisen ja vuorovaikutuksen tärkeyttä organisaation toiminnalle. Helsinkiläinen Nissinen toimii virkatyönsä ohella myös hallituksen puheenjohtajana ja päävalmentajana Deep Lead Oy:ssä sekä Lapin Yliopiston johtamisen ja esimiesvalmennuksen dosenttina.

 

Suomen Mensa ry tahtoo palkita Nissisen pitkäaikaisesta työstään, koska Nissinen on onnistunut nostamaan ihmisten yksilöllisen kohtaamisen yhdeksi tärkeäksi osaksi esimiestyötä. Lähes jokainen aikuinen on jollakin elämänsä osa-alueella tekemisissä johtajien ja esimiesten kanssa. Inhimillisyyden tuominen osaksi onnistunutta esimiestyötä tukee erinomaisesti yhtä Mensan päätavoitetta: älykkyyden kehittämistä ihmisyyden hyväksi.

 

”Olen työssäni tavannut kymmenittäin johtamiseen liittyviä ismejä. Poikkeuksellisesti juuri Nissisen mallissa ihminen joutuu syvällisesti tarkastelemaan omaa itseään, tunnustamaan omat virheensä ja sitä kautta pyrkimään kehittymään ei ainoastaan johtajana vaan myös ihmisenä” toteaa Suomen Mensan puheenjohtaja Lasse Henritius. ”Parasta on, kun ihminen oppii oppimista. Tähän voivat antaa esimerkkinsä niin johtaja, työyhteisön esimies, perheenisä ja -äiti kuin luokanopettajakin – oikeastaan kuka tahansa vain muistamalla, että toinen ihminen on erilainen, hänen näkemyksensä ovat tärkeitä ja että potentiaalia on paljon jokaisessa meistä. Ihmisten välisestä avoimesta vuorovaikutuksesta seuraa todellinen oppiminen” jatkaa Henritius.

 

Vesa Nissinen korostaa työssään koko työyhteisön yhteistä vastuuta. Esimies ei ole yli-ihminen, eikä pysty yksin luomaan rakentavaa vuorovaikutusta. Jokaisen on oivallettava oma vastuunsa vuorovaikutuksesta ja sen tuottamista vaikutuksista omassa lähiympäristössään. Yhteisö on vahvimmillaan silloin, kun sen jokaisella jäsenellä on oma tärkeä roolinsa siinä. Johtajuuden ensisijainen tavoite on saada voimavarat käyttöön jokaisesta yksilöstä.

 

”Syväjohtaminen on selkeä, mutta äärimmäisen vaativa näkökulma ihmisenä olemiseen ja toimimiseen. Sitä ei voi soveltaa ”puolivaloilla” tai muun ohella”, sanoo Vesa Nissinen. Syväjohtaminen toimii vain silloin, kun siihen uskaltaa heittäytyä täydellisesti – ja se ei ole helppoa. ”Deep Lead perustettiin aikanaan mahdollistamaan tärkeimmän tavoitteemme toteuttaminen, eli suomalaisen yhteiskunnan menestyksen varmistaminen kehittämällä valmiuksia tavoitteelliseen vuorovaikutukseen. Mensa-palkinto on mielestäni osoitus siitä, että laajan valmentajakuntamme työ, sen laatu ja tarkoitus on ymmärretty oikein. Syväjohtamisen soveltaminen myös puolustusvoimien johtajakoulutuksessa antaa osaltaan suomalaiselle nuorisolle mahdollisuuden vapautua menneisyyden myyteistä” jatkaa Nissinen. ”Oppiminen ja ihmisten välinen vuorovaikutus ovat koko elämän mittakaavassa työn, perheen ja onnellisuuden polttopisteessä.”

2007: Johan Venninen, keksijä

Yksinäinen, sokea vanhus rakentaa puutarhan korkealle kalliolle, räjäyttää kallioon perunakellarille paikan tai soutaa merellä tietäen täsmälleen, mihin on menossa. Mahdotontako? Ei Johan Venniselle, joka näkee elämänsä vastoinkäymiset haasteina ja mahdollisuuksina.

 

Suomen Mensa ry pyrkii vuosittain palkitsemaan huomionosoituksella yhteiskunnallisesti ansioituneen henkilön, ryhmän tai yhteisön, joka on toiminnallaan merkittävästi edistänyt Mensan tärkeinä pitämiä asioita. Vuoden 2007 palkinnon saa Johan Venninen, joka on pystynyt älykkyyttään käyttäen tekemään elämästään itsensä näköistä monista vastoinkäymisistä huolimatta.

 

Johan Venninen syntyi vuonna 1909 köyhään perheeseen, eikä hänellä ollut mahdollisuutta käydä kouluja. Tapaturmat veivät näönkin lopullisesti 1950-luvun taitteessa. Tästä huolimatta Venninen kouluttautui hierojaksi ja on elänyt täyttä elämää työnsä ja harrastustensa parissa.

 

Itsensä näköisen elämän rakentaminen on vaatinut Venniseltä poikkeuksellista kekseliäisyyttä ja ongelmien ratkaisukykyä. Kun myyrät haittasivat kasvimaan pitoa, niin hän päätti rakentaa kasvimaan korkean kallion laelle. Mullan kantaminen ylös kalliolle oli kuitenkin vanhukselle työläs tehtävä, joten hän päätti suunnitella ja rakentaa sitä varten vinssin. Perunakellaria varten Venninen räjäytti kallioon tilan, josta tulikin lopulta monen huoneen varasto. Erään räjäytyksen jälkeen selvisi, että hän oli puhkaissut vesisuonen. No, Venninen päätti rakentaa paikalle kaivon. Merellä suunnistamiseen Venninen käyttää apunaan mm. radiolähettimien signaalien katvealueita. Kotirannan läheisyyden ja suunnan hän tietää kahden omatekoisen äänilähteen avulla.

 

Johan Venninen on erinomainen esimerkki siitä, miten älykkyyttä voi käyttää hyvän, itsensä näköisen elämänsä rakentamiseen ja vastoinkäymisten voittamiseen.

2006: Marko Kilpi, vanhempi konstaapeli ja Eero Wetzell, ylikonstaapeli

Kilpi ja Wetzell ovat omien toimiensa ohessa suunnitelleet ja tuottaneet kaksi sanomallisesti merkittävää TV-filmiä: Viimeinen kaahaus ja Piispaa kyydissä.

 

Erityisen merkittävä ansio on elokuvalla Viimeinen kaahaus. Sen alkusysäyksenä oli 24.8.2002 Kuopion Väinölänniemellä tapahtunut, kuolemaan johtanut auto-onnettomuus. Elokuva puuttuu vakavaan, pohdiskelevaan sävyyn nuorten ajajien järjettömiin ylinopeuksilla ajamisiin. Kaahaukseen liittyvät arvot tulevat jostain, ne periytyvät jätkäporukoissa edelleen ja säilyvät joillain kuljettajilla pitkälle keski-ikään. Kyseessä on kansantaudinomainen ongelma. Joka vuosi noin 100 ihmistä kuolee järjettömän ylinopeuden seurauksena. Vaikeasti vammautuvia on vuosittain satoja.

 

Kilven ja Wetzellin dokumentti toimii tehokkaasti Suomen Mensan korkealla pitämien arvojen puolesta. Se taistelee järjettömyyttä vastaan ja korostaa yksilön oman ajattelun ja vastuun merkitystä. Ohjelma Piispaa kyydissä laittaa piispa Wille Riekkisen kohtaamaan arjen pahuuden Kuopion yössä. Ohjelma on pohdiskelevampi ja etsivämpi kuin Viimeinen kaahaus.

 

Kumpikin näistä ohjelmista osoittaa hyvää älyn käyttöä ja ajattelua, tavallisten ihmisten parissa, arjen keskellä. Viimeinen kaahaus on selkeä vastaus ongelmaan: Mitä tehdä kun nuori ihminen kuolee järjettömässä onnettomuudessa? Kynttilät ja kukat eivät riitä. Pitää löytää keinoja estää mahdollisimman monta vastaavaa onnettomuutta tulevaisuudessa. Siihen tehty ohjelma on sinänsä puhutteleva, tehokas väline. Piispaa kyydissä taas osoittaa, että hyvän ja pahan pohtiminen ei kuulu pelkästään yliopiston tutkijakammioihin tai filosofien norsunluutorneihin vaan arkeen – sinne missä hyvää ja pahaa tapahtuu.

 

Palkitut eivät ole tyytyneet vain ajelehtimaan tapahtumien mukana ja tarkkailijana. He ovat käyttäneet älyään etsiäkseen vaikeaan ongelmaan ratkaisun ja pohtimalla syvällisesti ihmiselon kannalta tärkeitä arvoja.

2005: Alivaltiosihteeri, vastaanottivat Simo Frangen, Pasi Heikura ja Jyrki Liikka

Palkintovalinnallaan Suomen Mensa pyrkii nyt kannustamaan suomalaisia oivaltavaan kielenkäyttöön. »Alivaltiosihteeri» on jo vuodesta 1990 jatkuneen julkisen viranhoitonsa aikana käyttänyt hyvää suomen kieltä. Lisäksi se on tapahtunut älykkäästi ja monitasoisella huumorilla, joka on jättänyt tilaa kuuntelijan tai lukijan omillekin oivalluksille. Radio-ohjelman lisäksi Alivaltiosihteerin tekijät Simo Frangén, Pasi Heikura ja Jyrki Liikka ovat koonneet sketsejään kirjoihin, joita on julkaistu yksitoista.

2004: Erilaisten oppijoiden liitto, vastaanotti puheenjohtaja Airi Valkama

Erilaisten oppijoiden liitto on suomalaisten lukijärjestöjen kattojärjestö. Se on kymmenen vuoden ajan pyrkinyt saada koulumaailman ja yhteiskunnan huomaamaan ns. harmaan oppimisvaikeuden ryhmän, jolla ei ole erityisoppilaan statusta koulumaailmassa. Tuon ryhmän oppimisen pulmien tulisi hoitua tavallisessa luokkatilanteessa.

 

Oppimisvaikeuksissa ei ole kyse vammasta tai häiriöstä, vaan erilaisesta tavasta oppia, prosessoida tietoa ja hahmottaa asioita. Väestöstä noin 20–25 prosenttia kärsii jonkinasteisista oppimisvaikeuksista.

 

Mensa-palkinto luovutettiin Suomen Mensan vuosikokouksen yhteydessä Hämeenlinnassa 6. marraskuuta ja sen otti vastaan Erilaisten oppijoiden liiton pitkäaikainen puheenjohtaja Airi Valkama, joka on ollut alusta asti mukana perustamassa koko lukijärjestötoimintaa Suomeen.

 

”Lahjakkuutta on monenlaista, koulussa erilaisuus ja kaikki erilaiset lahjakkuuden alueet tulisi huomioida ja ottaa käyttöön voimavaraksi. Tulisi varmistaa se, että kukin voi käydä koulunsa vaurioitta ja saamatta leimaa jo pienenä lapsena,” kertoo pitkän uran Yleisradion aikuisopetus- ja dokumenttitoimituksessa tehnyt Valkama.

 

Erilaisten oppijoiden liitto on ollut tiiviisti mukana muun muassa Lukibussi-kampanjassa, joka on tarjonnut tietoa oppimisvaikeuksista. Bussit ovat kiertäneet vajaan kahden vuoden aikana kaikki Manner-Suomen maakunnat ja keränneet 34 000 vierailijaa. Lukibussien ajatus jatkuu ensi vuonna Lukineuvola-hankkeena. Tarkoituksena on perustaa lukiasiamies, jolta saisi oppimisvaikeuksista kaiken tiedon ja ohjauksen yhdestä pisteestä.

 

Erilaisten oppijoiden liitto perustettiin vuonna 1994 ja se rekisteröitiin vuonna 2001. Alajaostoja yhdistyksellä on 11 ja perusteilla on muutamia uusiakin. Suomen Erilaisten oppijoiden liitto on ollut vuodesta 2002 jäsenenä eurooppalaisessa lukijärjestössä EDA:ssa (European Dyslexia Association). EDA on perustettu vuonna 1987 ja siihen kuuluu 42 jäsenjärjestöä 27 maasta.